Lähes 500 julkisten hankintojen hankintayksikköä on ilmoittanut Valtiokonttorille syyskuun loppuun mennessä, että niiden on pakottavasta syystä jatkettava sopimuksiaan sidosyksikköjensä kanssa.

Hankintayksiköt ovat pääosin kuntia, kuntayhtymiä, hyvinvointialueita, hyvinvointiyhtymiä ja niiden omistamia yrityksiä. Sidosyksiköllä tarkoitetaan julkisten organisaatioiden, kuten kuntien ja hyvinvointialueiden, määräysvallassa olevia yrityksiä. Niitä kutsutaan myös in-house-yhtiöiksi.

– Ilmoituksissa esitettyjen perustelujen keskeinen viesti on, ettei voimassa olevia sopimuksia voida korvata lyhyessä ajassa ilman merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia riskejä, KT:n yrityspalveluiden neuvottelujohtaja Hannu Freund sanoo tiedotteessa.

Valtiokonttorille tehdyt ilmoitukset koskevat yli sataa kuntien tai hyvinvointialueiden omistamaa yritystä. Kaikkien ilmoitettujen sopimusten arvo on 2,1 miljardia euroa. Yli puolet ilmoituksista koskee ICT-palveluita. Muita aloja ovat esimerkiksi taloushallinto, henkilöstöhallinto, ruokapalvelut ja jätehuolto.

HANKINTALAKIA uudistettiin kesäkuussa siten, että jokaisen omistajan pitää omistaa sidosyksikkönä toimivista osakeyhtiöistä vähintään 10 prosenttia, jotta omistaja voi hankkia yritykseltä palveluja tai tuotteita ilman kilpailutusta.

KT:n mukaan uudistus asettaa yksittäiset kunnat vaikeaan tilanteeseen, koska se pakottaa purkamaan toimivia yhteistyömuotoja, vaikeuttaa palvelujen järjestämistä ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.

– Avoimilta markkinoilta ei usein löydy kohtuuhintaisia tai luotettavia palveluja. Yksittäisillä kunnilla ei välttämättä ole riittävää markkinavoimaa, hankintaosaamista tai -resursseja onnistuneiden kilpailutusten tekoon, Freund sanoo.

KT:n mukaan tilannetta hankaloittaa se, että hankintoja koskeva EU-asetus etenee toiseen suuntaan ja saattaa kumota lähiaikoina Suomen kansallisen lainsäädännön.

KT odottaa, että seuraava hallitus valmistelee julkisia hankintoja koskevan uudistuksen uudelleen.